Käräjäoikeus Espoo
Pirkanmaan Verotoimisto
Vuonna 2017 oikeusministeriön järjestämän koulutuksen kokonaiskustannukset olivat noin 830 000 euroa, josta tuomioistuimille järjestettävän koulutuksen kustannusten osuus oli lähes 75 prosenttia eli 606 000 euroa.
Päijät Hämeen Ulosottovirasto
Viraston johtokunnan jäsenten palkkioiden määrä olisi arviolta ainakin noin 50 000 euroa vuodessa. Tuomioistuinviraston tarvitsema toimitila on tavanomaista toimistotilaa ja koulutuksen järjestämiseen soveltuvaa tilaa, minkä vuoksi toimitilakustannukset kyettäisiin pitämään varsin kohtuullisina. Tämä huomioon ottaen Tuomioistuinviraston toimitilavuokrasta aiheutuvat kustannukset olisivat arviolta noin 200 000 euroa vuodessa. Tämän lisäksi muihin vuosittaisiin toimintamenoihin, kuten tietojärjestelmiin, koulutukseen sekä matkakustannuksiin, on syytä varata ainakin saman verran kuin nykyisin oikeusministeriön oikeushallinto-osastolla eli arviolta noin 400 000 euroa. Toimitila- ja matkakustannusten muodostumista on kuvattu tarkemmin oikeusministeriön laatimissa selvityksissä (ks. Tuomioistuinviraston sijoittamisselvitys 19.4.2018, lisäselvitys 6.6.2018 ja selvitys 9.8.2018).
Vaasan Ulosottovirasto
Esityksellä on vaikutusta erityisesti oikeusministeriön henkilöstöön. Ehdotuksen mukaan oikeusministeriöstä Tuomioistuinvirastolle siirrettäviin tehtäviin sitoutuu varovaisesti arvioiden noin 15—20 henkilötyövuotta vastaava työmäärä, mikä jakautuu useammalle kuin 15 henkilölle. Tehtävien siirtyessä myös kyseiset virat ja niiden edellyttämät resurssit siirtyisivät uuteen virastoon. Tehtäviä hoidetaan nykyisin oikeusministeriön oikeushallinto-osaston tuomioistuinyksikössä, koulutusyksikössä sekä talous- ja henkilöstöhallinnon yksikössä. Valtaosa tehtäviä hoitavista henkilöistä työskentelee projektiluontoisissa määräaikaisissa virkasuhteissa. Myös osaa muista tehtävistä hoidetaan tällä hetkellä määräaikaisessa virkasuhteessa. Näin ollen uudistus kohdistuisi varsin harvoihin oikeusministeriön vakinaisiin virkamiehiin.
Hämeenlinnan Oikeustalo
Koska esitys tarkoittaa tehtävien siirtoa ensisijaisesti oikeusministeriöstä keskusvirastolle, ei välittömiä lyhyen aikavälin säästöjä tuomioistuinten hallintotehtävien hoitamisessa ole saatavilla. Viraston vastuulla oleva tuomioistuinten hallinnon kehittäminen voi kuitenkin pidemmällä aikavälillä mahdollistaa toimintojen järkeistämistä säästöjä tuovalla tavalla. Näiden määrää ei ole tässä vaiheessa mahdollista luotettavasti arvioida, koska tiedossa ei vielä ole, missä määrin virasto tulee tehtäviä keskittämään. Alustavia arvioita keskittämisen vaikutuksista tuomioistuinten toimintaan on esitetty jäljempänä viranomaisvaikutuksia koskevassa kohdassa (ks. kohta 4.3).
Helsingin Käräjäoikeuden Päätökset
Lähtökohtana on, että virkamies siirtyy valtion virkamieslain 5 a §:ää noudattaen sinne, minne tehtävät ja virka uudelleenjärjestelyssä siirtyvät. Määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitetty virkamies siirtyy viraston palvelukseen määräaikaisen virkasuhteensa keston ajaksi. Virkaa ei voida siirtää ilman virkamiehen suostumusta, jos siirto tapahtuu virkamiehen työssäkäyntialueen ulkopuolelle. Työssäkäyntialue käsittää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 1 luvun 9 §:n mukaisesti 80 kilometrin alueen henkilön tosiasiallisesta asuinpaikasta. Oikeusministeriön henkilöstön siirtyminen perustettavaan Tuomioistuinvirastoon selvitetään tarkemmin asian jatkovalmistelussa ja täytäntöönpanossa.
Rauman Käräjäoikeus
Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan vuoden 2020 alusta. Poikkeuksena olisivat eräät tuomioistuinlain ja tuomioistuinharjoittelusta annetun lain säännökset, jotka tulisivat voimaan mahdollisimman pian.
Porvoo Käräjäoikeus
Oikeusministeriö toimii tuomioistuinten henkilöstöryhmien virkaehtosopimusasioissa hallinnonalan neuvotteluviranomaisena. Se huolehtii myös oikeuslaitoksessa tarvittavien virkojen perustamisesta, lakkauttamisesta, muuttamisesta, siirtämisestä sekä määräaikaisten henkilöstöresurssien myöntämisestä. Sille kuuluvat siten myös virkajärjestelyt ja isojen muutoshankkeiden henkilöstöasiat (muun muassa yhteistoimintaneuvottelut) sekä työsuojeluasiat ja luottamusmiesasiat. Ministeriön toimivallassa on päättää myös erinäisistä tehtävistä maksettavista palkkioista ja korvauksista (esimerkiksi virkamiesten henkilökohtaiset lisäpalkkiot sekä lautamiehille ja asiantuntijajäsenille maksettavat palkkiot ja korvaukset).